Rankat kokemukset hidastavat pakolaisten kotoutumista

julkaistu eilen klo 05:36, päivitetty eilen klo 10:06

Traumatisoituneet pakolaiset halutaan parempaan hoitoon Kotkassa ja Kouvolassa. Mielenterveystyöhön tarvittaisiin pätevää alan henkilöstöä.

Kaupungit ovat hakeneet sisäministeriöltä rahoitusta hankkeelle, jossa mielenterveystyön lääkäreitä ja hoitajia koulutettaisiin hoitamaan kovia kokeneiden pakolaisten ongelmia.

Suomeen tulevista pakolaisista monet ovat kokeneet kotimaassaan esimerkiksi kidututusta tai raiskauksia. Tällaisten ongelmien hoitoon on erikoistuttu vain suurimmissa kaupungeissa.

Kotkan maahanmuuttajatyön johtajan Pirjo Puolakan mukaan ammattiavulle on tarvetta, sillä rankat kokemukset hidastavat ulkomaalaisten kotoumista Suomeen.

YLE Kymenlaakso

"Rahaa riittää turvapaikanhakijoiden hyysäämiseen"

Kotimaa

Kirjoittanut IA 09.02.2010 17:17

Viimeksi päivitetty 09.02.2010 17:21

24935 A+ A- A

(Lehtikuva/Mikko Stig) Perussuomalaisten mukaan edessä ovat lähes mahdottomat valtiopäivät. Hallitus on politiikallaan onnistunut jakamaan Suomen kansan kahtia, lateli perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitinäyt kansanedustaja Raimo Vistbacka tiistaina eduskunnassa. Vistbacka totesi, että köyhyysrajan alapuolella elää kasvava joukko kansalaisia. Heistä lapsia on yli 150 000. Voi vain kysyä mikä on heidän tulevaisuutensa? Nälkä on nälkää ja köyhyys köyhyyttä, niin Suomessa kuin Haitissakin. - Lapsiperheiden köyhyys on kansallinen häpeä, johon on ripeästi puututtava. Ei ole rahaa, vastaa hallitus, hän sanoi. - Mihin ylipäätään on hävinnyt yhteisvastuu oman maan kansalaisista? Vai mitä sanotte siitä, että vanhus voi olla yli 2,5 vuotta kuolleena omassa kerrostalokodissaan? Entä miksi kunniakansalaistemme sotaveteraanien kuntoutusresurssit ovat aina vain liian vähäiset? Miksi omaishoidon tukea ei siirretä Kelan kontolle, jotta kaikki omaishoitajat voisivat sitä tasavertaisesti hakea asuinkunnasta riippumatta, Vistbacka tykitti kysymyksiään. Ja sanoi, että rahaa kuitenkin riittää turvapaikanhakijoiden hyysäämiseen. - Tänne lennätetään veronmaksajien rahoilla maailman ääriltä perheenyhdistämisen nimissä ankkurilasten sukulaisia ja kylänmiehiä. Mikäli maahanmuuttopolitiikkaan ei pian saada perustavaa laatua olevaa muutosta, räjähtää tilanne käsiin, maalasi Vistbacka. Hänen mukaansa perussuomalaiset toivovat, että Suomi voisi olla ykkönen niin Euroopassa kuin maailmalla jossain muussa kuin turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten avokätisessä rahoittamisessa.

3562€/kk ilman veroja työttömälle - näin se käy keneltä tahansa

3562€/kk ilman veroja työttömälle - näin se käy keneltä tahansa

Julkaistu: 8.2.2010

Päivitetty: 8.2.2010 21:45

228 kommenttia
Lähetetty 26 kertaa

Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Faktakulma

MOT:n tukivertailu:

Esimerkkitapauksena oli kahden työttömän aikuisen ja kolmen lapsen muodostama perhe, joka on tullut maahan äskettäin.

1. Suomi 2 283 E /kk
2. Ruotsi 2 143 E /kk
3. Saksa 1935 E /kk
4. Tanska 1 765 E /kk
5. Ranska 1 740 E /kk
6. Britannia 1 179 E /kk
7. Espanja 1 520 E /kk ( vain 3 kk:n ajan)
8. Italia 0 E
9. Kreikka 0 E

Ylen MOT-ohjelma esitteli ohjelmassaan maanantaina Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piirteitä. Ohjelman teemana olivat erityisesti maahanmuuttajien saamat tuet.

Usein maahanmuuttajaperheissä on paljon lapsia, joten tuet ovat isot.

Tästä kertoo myös ohjelman käsiinsä saama toimeentulotukipäätös. Yhdeksän lapsen yksinhuoltajaäiti sai viime syksynä sosiaaliavustuksina yhteensä 3 562 euroa kuussa. Vuodessa se merkitsee noin 43 000 euron verotonta tuloa.

Lapsilisät muodostivat kuukausisummasta 1 423 euroa. Sen ja asumistuen sekä työmarkkinatuen jälkeen jäi toimeentulotuesta katettavaksi vielä 854 euroa.

Tässä yhteydessä ohjelma muistuttaa, että kuka tahansa työtön suomalainen yhdeksän lapsen yksinhuoltajaäiti olisi saanut tukea saman verran.

MOT teki Yleisradion ulkomaan avustajaverkoston avulla karkean vertailun eräiden Euroopan maiden tarjoamasta sosiaaliturvasta turvapaikan saaneille perheille.

Suomi sijoittui vertailussa kärkeen, mutta tulosta on pidettävä vain suuntaa antavana maiden järjestelmien erilaisuuden vuoksi.

Ratkaisevan kaulan kilpailijoihinsa Suomi vetää perhepoliittisella erikoisuudellaan, kotihoidon tuella, jota ei tunneta sellaisena juuri missään muualla.

Kaksintaistelu Vuoden pakolaisnaisesta

Kaksintaistelu Vuoden pakolaisnaisesta

Julkaistu: 16:30

52 kommenttia

Kuva: Marcus Floman

Fatbardhe Hetemaj ei ole vielä päättänyt, lähteekö hän mukaan politiikkaan.

Kuva: Marcus Floman

Fatbardhe Hetemaj ei ole vielä päättänyt, lähteekö hän mukaan politiikkaan.

Kokoomus ja SDP kosiskelevat kilvan Vuoden pakolaisnaiseksi valittua Fatbardhe Hetemaj'ta. Puolueet haluavat, että Hetemaj asettuisi ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Hetemaj kertoo Uudelle Suomelle, ettei hän ole valintaansa kahden välillä vielä tehnyt. Keskustan lähestymisyritykset Hetemaj on jo torjunut ja hän ihmettelee, mikseivät perussuomalaiset ole vielä häntä lähestyneet.

- Ehdottomasti näiden [kokoomuksen ja SDP:n] välillä valintani teen. Aika hassua, nehän ovat kuin yö ja päivä, Hetemaj naurahtaa.

SDP:n ja kokoomuksen kosinta on jatkunut aina tämän vuoden puolelle saakka ja Hetemaj'n mukaan kilpalaulanta alkoi jo viime keväänä, kun hän pompahti julkisuuteen presidenttifoorumilla. Uusi Suomi lupasi jo silloin maaliskuussa, että tästä maahanmuuttajasta kuulee vielä koko Suomi.

Sittemmin hän on esiintynyt muun muassa runsaasti erilaisissa televison keskusteluohjelmissa.

Ahkerimmat kosiskelijat ovat olleet SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson ja kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen. Guzenina-Richardson ja Hetemaj ovat molemmat lupautuneet Euroopan köyhyyden torjumisen läheteiksi ja heidät nähtiin tiiviisti yhdessä viime vuoden Linnan juhlissa.

Heinonen on puolestaan esitellyt Hetemaj'lle eduskuntaa. Jo viime keväänä kokoomuslaiset pohtivat, voisiko Hetemajsta tulla Suomen ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja.

”Voi olla, että se juna jää nyt”

Molemmat kansanedustajat vahvistavat Uudelle Suomelle tavoitelleensa Hetemaj'ta ehdokaslistoilleen ja molempien mielestä Hetemaj'n arvomaailma istuu hyvin juuri heidän puolueeseensa.

- Hän on kyvykäs, osaava vahva nainen, jolla on taustansa puolesta sellaista tietoa, josta on hyötyä yhteiskunnallisestikin. Mikä tahansa puolue saa hänestä arvokkaan osan, Guzenina-Richardson toteaa.

- Hänellä on paljon ajatuksia ja sellaista annettavaa, jolle politiikassa on tilaa. Hän on mukana viemässä Suomea eteenpäin ja hän on hyvä esimerkki siitä, miten elämässä voi pärjätä omin avuin, Heinonen sanoo.

Molemmat arvelevat, että Hetemaj tulee olemaan osana yhteiskunnallista keskustelua, lähti hän mukaan politiikkaan tai ei. Hetemaj lupaa, että päätös eduskuntavaaleihin lähtemisestä syntyy piakkoin.

- Vielä maaliskuun aikana. Sitten en enää jaksa pohtia koko asiaa, Hetemaj kertoo.

Eduskuntatyötä Hetemaj ei suoralta kädeltä torju ja hän haluaisi omien sanojensa mukaan olla aktivoimassa niin maahanmuuttaja- kuin kantasuomalaisia nuoria. Puolueiden maskotiksi hän ei missään nimessä tahdo ryhtyä.

- En halua olla mukana vain siksi, että nostaisin esille niitä asioita, joihin valtavirtapoliitikot eivät tahdo koskea. Toisaalta, veikkaan että siinä kävisi juuri niin, Hetemaj pohtii.

Päätös politiikkaan lähtemisestä ei olekaan selkeä aivan vielä.

- Voi olla, että se juna jää nyt. Mutta mitään ei ole vielä kirkossa kuulutettu.

Uusi Suomi

Ma 08.02.2010, klo 12:10

Hyvinvointivaltion ansa

Martti Backman

Helsingin kaupungin johto puhuu innostuneesti maahanmuutosta pääkaupunkiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen näkee maahanmuuton keskeiseksi keinoksi taata kaupungin kasvu ja elinvoima. Maahanmuuttajien osuuden Helsingissä ennustetaan nousevan nykyisestä noin 10 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Se merkitsisi 120 000 uutta maahanmuuttajaa Helsinkiin 15 vuodessa. Ja heille kymmeniä tuhansia uusia asuntoja.

Miten ne rahoitettaisiin? Miten ulkomaalaiset saataisiin töihin suurtyöttömyyden oloissa? Mistä rahat heidän elättämiseensä? Ymmärtävätkö päättäjät edessä olevien ongelmien valtavuutta?

Geneven pakolaissopimus solmittiin 1951 toisen maailmansodan jälkitunnelmissa, jolloin mielessä olivat kuvat natsien vainoa Saksasta paenneista juutalaisista ja eri maiden käytännöt heidän vastaanottamisessaan tai torjumisessaan.

Alun perin pakolaissopimuksen piti taata turvapaikka vain rodun, uskonnon, kansalaisuuden, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen sekä poliittisen mielipiteen vuoksi tapahtuvalta vainolta. Sota ja luonnonmullistukset eivät antaneet oikeutta pakolaisasemaan.

Ajan kuluessa pakolaisuuden perusteet ovat laajentuneet ja nykyisin vaaditaan yleisesti turvapaikan myöntämistä jo köyhyyden tai huonojen ympäristöolojen perusteella.

Kaikki tietävät, että huomattava osa vainon perusteella turvapaikkaa hakevista ihmisistä on todellisuudessa ns. talouspakolaisia. He hakevat parempaa elämää. Turvatun elämän ja onnen etsiminen on tietysti täysin oikeutettua. Ennen sellaisia ihmisiä kutsuttiin siirtolaisiksi, nykyisin humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi.

Siirtolaisuudella on ollut sekä maahanmuuttajille että heitä vastaan ottaville maille siunauksellisia vaikutuksia. Yhdysvaltain menestys ja elinvoima perustuu ratkaisevasti yhä uusien siirtolaispolvien elämännälkäiseen ponnisteluun kohti amerikkalaista unelmaa.

Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa siirtolaisten suhteellisen vaivaton kotoutuminen yhteiskuntaan on perustunut kahteen tekijään: avoimiin työmarkkinoihin ja niukkaan sosiaaliturvaan. Siirtolaiseksi hyväksytylle annetaan työlupa ja onnen toivotus.

Pohjois-Euroopan malli on toinen. Täällä maahanmuuttajia syleillään sosiaaliturvalla passiivisiksi. Jäykät työmarkkinat ja krooninen työttömyys jättävät nykyisellään yli puolet maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle.

Hyvinvointivaltio on kaivanut itselleen ansan. Olemme luoneet pelisäännöt, jotka kääntävät energiaruiskeeksi tarkoitetun siirtolaisuuden vastavoimakseen, joka syö hyvinvointiyhteiskunnan perusteita.

Pääsääntö on, että jokainen maassamme laillisesti asuva ihminen on oikeutettu Suomen lakien tarjoamaan sosiaaliturvaan täysmääräisesti.

Jollekin voisi tulla mieleen, ettei varakkaan Suomi-klubin kaikkia jäsenetuja ole tarkoitettu ihan kaikille uusille tulokkaille - eiväthän he ole maksaneet klubin "jäsenmaksujakaan". Tällaisten ajatusten torjumiseksi on säädetty syrjintäkielto: perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaan kaikkia maassa asuvia on kohdeltava samalla tavalla.

Ansa sulkeutuu. Meidän on vain maksettava, vaikka tulokkaat eivät koskaan tekisi tuottavaa työtä ja kartuttaisi yhteistä kassaa. Ensin kaikki etuudet ja palvelut työiän ajalta ja sitten vanhuuseläkkeet. Kuinka kauan rahkeemme riittävät siihen maahanmuuton vain kiihtyessä?

Tästä kansa on huolestunut, eikä sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

Poliitikot ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tehdä selkoa Suomen maahanmuuttopolitiikasta, sen perusteista ja tavoitteista. Todellisuudessa Suomella ei ole maahanmuuttopolitiikkaa. Maa ajelehtii kohti kasautuvia vaikeuksia ja päättäjät pitävät käsiä silmillään, korvillaan ja suullaan. Tärkeintä näyttää olevan, ettei meitä vaan nimitettäisi rasistiksi.

Melkein kaikki läntisen Euroopan maat ovat törmänneet maahanmuuttokriisiin. Suomea ovat pitkään suojanneet ankara ilmasto ja ikävät ihmiset. Nyt muun Euroopan tiukentaessa politiikkaansa paine kohdistuu entistä enemmän Suomeen.

Suomen maahanmuuttokriisin kärjistymistä ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Suomella olisi vieläkin aikaa ottaa maahanmuutto hallitusti ohjaksiin. Voimavarat pitäisi suunnata jo olemassa olevan maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen. Koulutus ja työ on siinä tärkeintä.

MOT avaa tällä kertaa yhden esimerkin, joka on kuohuttanut kansaa viimevuotisen korkeimman oikeuden tuomion vuoksi: vääriä tietoja viranomaisille antanut somaliäiti vapautettiin petossyytteistä.

Tällä tarinalla on onnellinen loppu: somaliäiti on päässyt töihin ja lapset käyvät koulua. Väärin perustein sosiaalitukea myöntäneet viranomaisetkaan eivät joutuneet vastuuseen.

Ministeri Thorsin Facebook-profiilia on peukaloitiin

08.02. - 22:07 (Luotu: 21:02) - Kommentit: 10

Astrid Thors. Kuva: Joel Maisalmi - Aamulehden arkisto

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp) Facebook-profiili vaikuttaa joutuneen hakkeroinnin kohteeksi.

Thorsin Facebook-profiiliin on ilmestynyt teksti, jossa Thors kirjoittaa "Suomi somalialaisille!". Hänen tiedoissaan todetaan myös, että somalit ovat mukavia. Kyseisellä Facebook-sivulla on aito Thorsin kuva ja hänen ystävälistallaan on muun muassa tunnettuja politiikan vaikuttajia.

Thors on joutunut erityisesti verkkokeskusteluissa poikkeuksellisen arvostelun kohteeksi maahanmuuttoasioissa. Häntä vastaan ovat hyökänneet nimimerkit, joiden tekstit ovat olleet hyvin maahanmuuttovastaisia.

Thors on toiminut ministerinä huhtikuusta 2007. Kansanedustajana hän on työskennellyt vuodesta 2003.

Thorsin Facebook-profiilin kaappauksesta kertoi ensin Yle.

STT, Aamulehti

Suurperheen yh-äiti sai tukia 3562 euroa kuussa puhtaana käteen

08.02. - 22:39 (Luotu: 22:37) - Kommentit: 89

Ylen MOT-ohjelma esitteli maanantaina maahanmuuttajaperheen saamaa toimeentulotukipäätöstä.

Yhdeksän lapsen yksinhuoltajaäiti sai viime syksynä sosiaaliavustuksina yhteensä 3 562 euroa kuussa. Vuodessa se merkitsee noin 43 000 euron verotonta tuloa. Kuka tahansa työtön suomalainen yhdeksän lapsen yksinhuoltajaäiti olisi saanut saman tuen.

Ohjelman teemana olivat ennen kaikkea maahanmuuttajien saamat tuet.

MOT:n käsiinsä saamassa toimeentulotukipäätöksessä lapsilisät muodostivat kuukausisummasta 1 423 euroa. Tämän ja asumistuen sekä työmarkkinatuen jälkeen jäi toimeentulotuesta katettavaksi vielä 854 euroa.

MOT teki Yleisradion ulkomaan avustajaverkoston avulla vertailun eräiden Euroopan maiden tarjoamasta sosiaaliturvasta turvapaikan saaneille perheille.

Suomi sijoittui vertailussa kärkeen, mutta tulosta on pidettävä vain suuntaa antavana maiden järjestelmien erilaisuuden vuoksi.

Suomen erikoisuus on kotihoidon tuki, jota ei tunneta juuri missään muualla.

AAMULEHTI

Perussuomalaiset: ”Sinisilmäinen Thors, eroa!”

Perussuomalaiset: ”Sinisilmäinen Thors, eroa!”

Julkaistu: 6.2.2010

22 kommenttia

Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Astrid Thors, r.

Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Astrid Thors, r.

Perussuomalaisten puoluehallitus vaatii maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin eroa. Saarijärvellä kokoontuneen hallituksen mukaan Thors hoitaa tehtäviään sinisilmäisesti ja hän "on useaan otteeseen osoittanut, ettei hän ole tehtäviensä tasalla".

Perussuomalaisten mielestä Thorsin on tehtävä johtopäätöksensä ja erottava, puoluehallitus esittää julkilausumassaan.

Perussuomalaiset edellyttävät Thorsin eron lisäksi, että hallitus järkevöittää Suomen maahanmuuttopoliittista linjaansa pikaisesti. Puolueen hallitus arvostelee hallitusta "avokätisestä ja vapaamielisestä maahanmuuttopolitiikasta", joka muun muassa kannustaa "turvapaikkaturismiin".

Thors vastasi tänään ilmestyneessä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä maahanmuuttokriitikoiden esittämiin kysymyksiin. Thors sanoi uskovansa, että "kellään on muu edes tavoitteena" kuin monikulttuurisuus.

- Meidän on opittava toimimaan erilaisuuden kanssa. Tällaiseksi maailma on muuttunut, Thors toteaa.

Hommaforumin perustaja: Tämä mättää Thorsissa

Hommaforumin perustaja: Tämä mättää Thorsissa

Julkaistu: 6.2.2010

146 kommenttia
Lähetetty 2 kertaa

Kuva: Uusi Suomi / Petteri Paalasmaa

Matias Turkkila (vasemmalla) oli tukemassa Jussi Halla-ahoa Helsingin käräjäoikeudessa viime elokuussa.

Kuva: Uusi Suomi / Petteri Paalasmaa

Matias Turkkila (vasemmalla) oli tukemassa Jussi Halla-ahoa Helsingin käräjäoikeudessa viime elokuussa.

Faktakulma

Hommaforum:

Sivustolle tehdään kuukaudessa Turkkilan mukaan yli kaksisataa tuhatta vierailua.

Ei suvaitse rasismia. Turkkilan mukaan avoimesti rasistiset viestit poistetaan, useammasta viestistä seuraa varoitus ja jatkuvasta rasististen viestien lähettämisestä seuraa porttikielto.

”Rasismi ei ole hyväksyttävää ja sen salliminen pilaisi koko asian”, Turkkila toteaa.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi tänään maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) haastattelun, jonka kysymykset oli koottu maahanmuuttokriittisten keskustelupalstalta Hommaforumilta.

Hommaforumin perustaja ja sivuston haltija Matias Turkkila kertoo Uudelle Suomelle olevansa tyytyväinen Thorsin vastauksiin.

- Meidän pitkäaikainen aikomuksemme on ollut saada Thors Hommaforumin tentittäväksi, ja nyt Helsingin Sanomat nappasi idean, Turkkila paljastaa.

- Arvostan sitä, että Thors on vastannut nimimerkillä esitettyihin kysymyksiin, hän jatkaa.

Kritiikittä Thors ei kuitenkaan selviä. Turkkila epäilee maahanmuuttoministerin vastauksien perusteella, että maahanmuutossa kaikki ei ole sujunut niinkuin Thors on aikonut. Vastauksissaan Thors sortuu Turkkilan mielestä myös yleistyksiin ja kaunisteluun.

- Esimerkiksi kysymykseen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllistymisestä Thors antaa ratkaisuksi yrittäjyyden. Harmillisen harvan kohdalla näin näyttäisi kuitenkin käyvän. Yrittäjyys on raskasta nykypäivän Suomessa - voin sanoa sitä itsekin kokeilleena. Vielä raskaampaa se on, jos ei osaa kieltä tai ei tunne aluetta, Turkkila pohtii.

”Kaikki tuskin on sujunut, kuten Thors on aikonut”

Suurimman rintamaeron Hommaforumin perustaja löytää Thorsin kommentista, jossa ministeri kertoo Suomessa olevan "niitä, jotka ajattelevat, että meillä on oma hyvinvointivaltiomme eikä siitä riitä muille kuin suomalaisille" viitaten epäilemättä jyrkkiin maahanmuuttokriitikoihin.

- Ajatus, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan resursseja käytetään muiden auttamiseksi ei ole väärä, enkä minä sitä vastusta. Kuitenkin se mittakaava, jolla ministeri Thors tätä haluaa tehdä on liian suuri, Turkkila toteaa.

Turkkila selittää, että Thorsin ajama linja, joka edustaa "jos ei nyt rajat auki, niin lähellä sitä" olevaa kantaa on hänelle huomattavasti "rankempaa tavaraa" kuin maahanmuuttokritiikki. Turkkilalle maahanmuuttokritiikki tarkoittaakin ennenkaikkea varovaisuutta.

Thorsiin henkilöityy Turkkilan mukaan kaikki se, "mitä maahanmuuttokriitikot" pitävät sellaisena, mitä ei pitäisi tavoitella. Juuri näiden näkemyserojen vuoksi Turkkila on toivonut keskustelua Thorsin ja Hommaforumilaisten välille.

- En ole koskaan ollut sellaisessa keskustelussa, jossa ei lopulta olisi päädytty yhteiseen konsensukseen.

- Molemmat osapuolet varmasti syyllistyisivät vakiolauseiden käyttöön - sinisilmäisyyttä sun muuta - mutta mitä nopeammin osapuolet saataisiin keskusteluyhteyteen, sitä nopeammin myös mustavalkoisuudesta päästäisiin eroon, Turkkila jatkaa.

Turkkilan mielestä Thors kuitenkin ummistaa tahallaan korvansa, eikä tämä ole valmis kuuntelemaan kritiikkiä. Turkkila on jo "muutaman vuoden" ajan ollut sitä mieltä, että Thorsin pitäisi erota maahanmuuttoministerin paikalta. Ajatuksineen hän ei ole yksin. Samaa vaati tänään lauantaina myös Perussuomalaisten puoluehallitus.

Lue täältä, miten ministeri Thors vastasi Uuden Suomen lukijoiden maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin runsas vuosi sitten.

Perussuomalaiset: Thorsin erottava

06.02.2010 20:30

Perussuomalaiset kehottaa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsia (rkp) eroamaan.

Puolueen puoluehallitus sanoo, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) nykyhallituksen aikana Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden lukumäärä on kasvanut vauhdilla. Puolueen mielestä syynä on avokätinen ja vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka, joka houkuttelee turvapaikkaturismiin ja kannustaa kansainvälisiä rikollisjärjestöjä ihmissalakuljetukseen.

Perussuomalaisten mielestä Thors hoitaa maahanmuuttoasioita sinisilmäisesti ja on useaan otteeseen osoittanut, ettei hän ole tehtäviensä tasalla. Perussuomalaisten mielestä Thorsin on vedettävä johtopäätöksensä ja erottava.

Perussuomalaiset lisäksi edellyttävät, että hallitus järkevöittää Suomen maahanmuuttopoliittista linjaa pikaisesti. Eduskuntaan on saatava välittömästi käsiteltäväksi laki, jolla esimerkiksi turvapaikkaa hakevat EU-kansalaiset saadaan pikakäännytettyä heti kielteisen päätöksen jälkeen.

(MTV3)

KESKUSTELU JATKUU

Kaupunki on ottanut vuosittain vastaan 30 pakolaista. Perusturvalautakunta päätti, että jatkossa määrä on hieman pienempi.

Pakolaisista täpärä äänestys

05.02. 21:24

Savonlinnan perusturvalautakunta päätti perjantaina, että kaupunki jatkaa kiintiöpakolaisten vastaanottamista. Päätös syntyi täpärästi äänin 6-5.

Keskustelu pakolaisista jatkuu, sillä kaupunginhallituksella on mahdollisuus käyttää lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan ja halutessaan kumota päätös.

Aiheesta myös:

http://www.ita-savo.fi/Uutiset/laine_pakolaisiin_kolmen_vuoden_tauko_9909354.html

http://www.ita-savo.fi/Uutiset/wali_avant_toivoo_lisää_pakolaisia_savonlinnaan_9912185.html

Keski-Espoon koululaisista jo puolet on maahanmuuttajia

7.2.2010 6:00

A A

Katriina Pajari

Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.

• Sähköposti

Katriina Pajari
Helsingin Sanomat

Espoossa on kymmenen koulua, joiden oppilaista vähintään neljännes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kirkkojärven ja Keski-Espoon kouluissa heitä on liki puolet oppilaista.

Vieraskieliset ovat yleensä maahanmuuttajataustaisia. Nyt virkamiehet ja päättäjät pohtivat, onko vieraskielisten iso määrä ongelma vai ei.

Espoon peruskouluissa puhutaan 77 kieltä. Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaan sopiva vieraskielisten osuus olisi 15 prosenttia koulun oppilaista.

Käytännössä tavoite on mahdoton, tyrmää sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä.

"Lapsia ei voi siirrellä etnisen taustan tai uskonnon perusteella koulusta toiseen."

Tilastot kuitenkin osoittavat, että melkein jokaisen monikulttuurisen koulun lähialueelta löytyy koulu, jossa maahanmuuttajia on vähän. Esimerkiksi Keski-Espoon koulun läheltä löytyvät Sunan, Tuomarilan ja Jalavapuiston koulut, joissa kaikissa vieraskielisiä on alle kymmenesosa oppilaista.

Oppilaaksiottoalueet ovat kartalle piirrettyjä viivoja, joita voi siirtää lautakunnan päätöksellä.

Euroopan suurkaupungeissa kantaväestö on ryhtynyt karttamaan joitakin kouluja ja alueita, joissa maahanmuuttajien osuus on noussut suureksi.

Ongelmia on usein ilmennyt jos yli kolmannes oppilaista on maahanmuuttajia. Espoossa sellaisia kouluja on seitsemän, mutta vaikeuksia ei ole ollut.

Keski-Espoon koulussa Suvelassa 45 prosentilla lapsista on maahanmuuttajatausta. Suurimmat ryhmät ovat somalit ja Kosovon albaanit.

Kouluun mahtuisi 726 oppilasta, mutta tulijoita ei ole. Tällä lukukaudella oppilaita on nelisensataa. Jotkut perheet välttelevät koulua, toteaa Keski-Espoon koulun rehtori Simo Juntunen.

"Vanhemmat pelkäävät, että opetuksessa mennään aina sen tahdissa, joka osaa huonoiten suomea", Juntunen sanoo.

Monikulttuurisessa koulussa arjen sujumista pitää tukea, koska koululaisten suomen kielen taito on kirjava. Se ei kuitenkaan tee koulusta huonoa, sanoo rehtori.

"Mutta pienempien puolella on jo ryhmiä, joissa jo yli puolet on muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Onhan se vähän kummallista", Juntunen sanoo.

"Oppilaillekin antaa yhteiskunnasta vääränlaisen kuvan, että koulun väestörakenne on täysin erilainen kuin vaikkapa asuinkaupungin."

Espoolaisista runsaat kahdeksan prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Jengiytyminen on yksi eurooppalaisten maahanmuuttajakoulujen ongelmista. Siitä on viitteitä Keski-Espoossakin.

"Vieraskielisessä koulussa on raskasta. Oppilailla on tarve puhua äidinkieltään, ja siksi välitunnilla helpompaa olla omiensa kanssa. Mutta eivät jengit keskenään tappele", rehtori kertoo.

Keski-Espoon koulu joutunee muiden mukana päättäjien luupin alle tänä keväänä.

Espoossa on 83 peruskoulua, ja vieraskieliset oppilaat jakautuvat niihin hyvin epätasaisesti. Jupperin, Päiväkehrän, Lahnuksen, Karhusuon ja Latokasken kouluissa heitä on alle prosentti.

"Pääsyy on asuntopolitiikassa. Maahanmuuttajaperheet asuvat yleensä vuokra-asunnoissa, ja niitä kaavoitetaan vain tietyille alueille", Aulis Pitkälä toteaa.

Maahanmuuttoministeri ei halua Suomeen islamilaista koulua

5.2.2010 22:49

A A

Anu Nousiainen

Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

• Sähköposti

Anu Nousiainen
Helsingin Sanomat

Tuomas Marttila

Astrid Thors

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors ei kannata ajatusta islamilaisen koulun perustamisesta Suomeen.

"En suhtaudu myönteisesti siihen, että muslimilapset eristetään omiin kouluihinsa. Jos islamin uskonnonopetus peruskouluissa ei ole tarpeeksi hyvää, on koulutettava islamin opettajia", Thors sanoo Kuukausiliitteen haastattelussa.

Islamilaisen koulun kannattajat ovat perustelleet muslimien omaa koulua sillä, että joidenkin suomalaisten maahanmuuttajien tiedetään lähettävän lapsiaan islamilaisiin kouluihin ulkomaille. Heidän mielestään tämä voitaisiin välttää, jos Suomessa olisi suomalaisten viranomaisten valvoma ja suomalaista peruskoulun opetussuunnitelmaa noudattava islamilainen koulu.

Thors viittaa Alankomaihin, jossa kaikki halukkaat voivat perustaa oman koulun. "Minusta se ei ole toiminut hyvin."

Thors puhuu haastattelussa myös joidenkin uskovaisten musliminaisten käyttämästä burkasta.

"Joka kerta kun näen täysin hunnuttautuneen naisen, se järkyttää ja panee miettimään, tekeekö nainen niin omasta tahdostaan. Jos nainen pakotetaan käyttämään huivia tai hunnuttautumaan, se on selkeästi kiellettävä", hän sanoo.

Tanskassa burkan kieltäminen todettiin äskettäin perustuslain vastaiseksi, kun konservatiivipuolue yritti ajaa kieltoa. Thors arvelee, ettei vastaavanlainen kielto menisi läpi Suomessakaan.

Hän myöntää, ettei Euroopasta ole helppoa löytää maata, joka olisi täysin onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa. Toisaalta hänen mielestään huonoista kokemuksista puhutaan selvästi enemmän kuin hyvistä.

"Tukholman Rinkeby on rauhoittunut. Smålannissa maahanmuuttajat työllistyvät nyt paremmin kuin riikinruotsalaiset. Kokkolan seudulla myanmarilaiset kiintiöpakolaiset pääsivät nopeasti töihin oppisopimuskoulutuksen avulla. Hyviäkin uutisia on", Thors sanoo.

Vajaat kolme vuotta maahanmuuttoministerinä toimineesta Astrid Thorsista on verkon keskustelupalstoilla tehty Suomen vihatuin poliitikko. Thorsia ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on arvosteltu varsinkin Homma-forumilla, jolla käy paljon perussuomalaisten kannattajia. Kuukausiliite pyysi Homma-forumin keskustelijoilta kysymyksiä, joita he haluaisivat esittää Thorsille.

Haastattelussa hommalaiset kysyvät ministeriltä muun muassa sitä, miksi Suomi ei poista turvapaikanhakijoiden saamaa toimeentulotukea, joka on ollut EU-maiden paras. Ja sitä, onko "maahanmuuttokriitikko" rasisti.

Sortavalassa innostettiin äänestämään Suomeen liittymisestä

1.2.2010 22:50

A A

Anneli Ahonen

Anneli Ahonen

Pietari. Sortavalassa on jaettu postilaatikoihin lehtisiä, joissa kehotetaan kaupungin asukkaita järjestämään kansanäänestys Suomeen liittymisestä.

Venäjä ei kirjoituksen mukaan pysty turvaamaan kansalaisilleen kunnon asuinoloja, joten vaihtoehto olisi Sortavalan liitos Suomeen.

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n Karjalan-osasto on nostanut liuskojen levittämisestä oikeusjutun, kirjoitti sanomalehti Kommersant perjantaina. FSB:n lehdistöpalvelu Petroskoissa vahvisti tiedon Helsingin Sanomille.

FSB:n mukaan lehtisissä kannustetaan asukkaita laittomaan ääriliikehdintään. Paperiliuskoja on jaettu muutamia satoja, eikä niiden levittäjästä ole toistaiseksi tietoa.

Karjalan alueella on pitkään jatkuneiden pakkasten takia suuria ongelmia lämmönjakelussa. Esimerkiksi lahdenpohjalaiset ovat vedonneet presidentti Dmitri Medvedeviin, jotta taloihin saataisiin lämpöä.

Obaman laittomasti maassa olevaa tätiä uhkaa karkotus USA:sta

4.2.2010 18:37

A A

STT–AFP

Zeituni Onyango

Boston. Presidentti Barack Obaman kenialaista tätiä uhkaa karkotus Yhdysvalloista. Obaman 57-vuotias täti Zeituni Onyango on oleskellut Yhdysvalloissa laittomasti vuodesta 2000.

Onyango hakee poliittista turvapaikkaa Yhdysvalloista, koska hän ei omien sanojensa mukaan voi palata Keniaan heimojen välisten väkivaltaisuuksien vuoksi. Tädin ensimmäinen turvapaikkahakemus hylättiin jo vuonna 2004 ja hänet määrättiin karkotettavaksi.

Yhdysvaltalaismedia kaivoi Onyangon esiin vain muutamaa päivää ennen syksyn 2008 presidentinvaaleja. Obama on sanonut, ettei tiennyt tätinsä oleskelevan maassa laittomasti. Valkoinen talo on korostanut, että Onyangon tapaukseen sovelletaan normaalia lainsäädäntöä.

Täti on sanonut, ettei hän ole väleissä Obaman kanssa eikä ole koskaan pyytänyt tältä apua. Onyango on Obaman edesmenneen kenialaisen isän siskopuoli.

Raasepori vastaanottaa lisää pakolaisia

julkaistu eilen klo 05:59, päivitetty eilen klo 09:00

Kuva: YLE / Jarkko Heikkinen

Kaupunkiin saapuu kaikkiaan 40 irakilaista pakolaista. Pääjoukko saapuu maaliskuun alussa.

Kaksi perhettä on jo tullut Raaseporiin. Perheet sijoitetaan Karjaalle ja Pohjaan.

Edellisen kerran Raaseporiin saapui suurempi pakolaisryhmä kaksi vuotta sitten Burmasta.

Raaseporin Maahanmuuttajatoimisto kartoittaa parhaillaan uusia suomalaisia ystäväperheitä pakolaisille.

YLE Helsinki

Siirtolaisuus rantautui Suomeen

julkaistu eilen klo 06:15, päivitetty eilen klo 09:35

Kuva: YLE

Talouslama on heikentänyt työoloja perinteisissä siirtolaisuuden maissa. Tulijoita on runsaasti esimerkiksi Espanjasta ja Italiasta.

Suomeen on alkanut virrata entistä enemmän työnetsijöitä muualta Schengen-alueelta.

Maahanmuuttoviraston mukaan talouslama on heikentänyt työoloja perinteisissä siirtolaisuuden maissa. Sen takia oleskeluluvan muualle Eurooppaan saaneet ovat liikkuneet myös Suomeen.

Maahanmuuttovirasto ei ole tilastoinut määriä, mutta sanoo liikehdinnän lisääntyneen huomattavasti. Tulijoita on paljon esimerkiksi Espanjasta ja Italiasta. Kansalaisuudeltaan he ovat esimerkiksi thaimaalaisia, kiinalaisia ja afrikkalaisia.

- Siirtolaisuuden ilmiöt tulivat Suomeen myöhään. Vuonna 2008 alkoi liikehdintä, silloin alkoi tulla hakemuksia. Nyt niihin törmää kuitenkin jokapäiväisessä työssä. Kyllä lama on lisännyt liikkumista, toteaa maahanmuuttoviraston työntekijöiden oleskelulupayksikön johtaja Tutta Tuomainen.

YLE Kymenlaakso

Kansanedustaja haluaa lopun valehtelemalla Suomeen pääsylle

Politiikka

Kirjoittanut JUHA-PEKKA TIKKA 04.02.2010 14:35

Viimeksi päivitetty 05.02.2010 07:36

A+ A- A

(Lehtikuva/Jussi Nukari) Kansanedustaja Juha Hakola (kok.) on tehnyt eduskunnalle kysymyksen lainsäädännön aukosta, jonka myötä Suomeen pääsee, vaikka maahantuloviisumi on saatu vääriä tietoja antamalla. Korkein oikeus (KKO) antoi maanantaina päätöksen laittoman maahantulon järjestämisestä. Päätöksen mukaan "viisumin saaneen ulkomaalaisen tuominen Suomeen ei täyttänyt... laittoman maahantulon järjestämisen tunnusmerkistöä, vaikka viisumia haettaessa oli annettu vääriä tietoja matkan tarkoituksesta". Ulkomaalaisen väärilläkin tiedoilla saama viisumi on KKO:n mukaan maahantuloon oikeuttava asiakirja. Viisumin haltijan auttaminen viisumin saannissa väärillä tiedoilla ei ole laittoman maahantulon järjestämistä. - Päätös lisää takuuvarmasti tällä tavalla tapahtuvaa laitonta maahanmuuton järjestelyä, kansanedustaja Juha Hakola sanoo. Ylikomisariona toimineen Hakolan mielestä lakia pitää porsanreiän tukkimiseksi muuttaa välittömästi ja saattaa muutos saman tien voimaan. - Yhä useammin esitutkinta- ja oikeusviranomaisille tulee tapauksia, joissa rikollis- tai muut ryhmät tuovat tällä tavoin ansiotarkoituksessa EU:n alueelle laittomia maahanmuuttajia. Annetaan erehdyttämistarkoituksessa vääriä, valheellisia ja tekaistuja perusteita matkustustarpeesta, Hakola harmittelee. Kansanedustajan mukaan Suomeen on tultu valheellisesti mm. urheilukilpailuista, liikeneuvotteluista ja opiskelemaan pyrkimisestä puhumalla. Hakola harmittelee myös, että syyttäjät voivat nyt joutua palauttamaan jutuissa takavarikoitua omaisuutta. Juha Hakolan mukaan eduskunnalta jäi aikanaan rikoslakiin porsaanreikä. Maahantuloasiakirjan määritelmää ei tarkennettu tarpeeksi, kun laittoman maahantulon järjestämisestä tehtiin rangaistavaa. Korkeimman oikeuden päätöksen myötä vapautettiin Kouvolan China Centerin rikostutkinnan yhteydessä vangitut viisi kiinalaista. Heitä oli epäilty laittoman maahantulon järjestämisestä ja oleskelulupien vääristä tiedoista. KKO:n päätöksen sanamuodon mukaan "ulkomaalaisella on katsottava olevan rikoslain 17 luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu maahantuloon vaadittava viisumi, jos hänellä on voimassa oleva vaaditun lajinen viisumi, vaikka sitä haettaessa olisi annettu vääriä tietoja matkan tarkoituksesta. Tällaisella viisumilla maahantulo ei ole maahantuloa koskevien lainsäännösten vastaista ja laitonta, eikä maahantulossa avustaminen siten ole myöskään sellaisenaan rangaistavaa". KKO:n kanta perustui venäläisen naisen Suomeen tuomiin kolmeen alle 18-vuotiaaseen lapseen. Heille oli hankittu viisumit, joiden mukaan he olivat menossa Saariselälle hiihtoleirille, mutta rajatarkastus pysäytti heidät Helsingissä matkalla Norjaan ja Saksaan. Rajavartiolaitos oli pitänyt tapausta laittoman maahantulon järjestämisenä. Verkkouutiset

Kauneudella rasismia vastaan

Helsingissä järjestetään monikulttuurinen kauneuskilpailu. The Queen of Hearts 2010 -kilpailussa voittaja valitaan sisäisen kauneuden ja asenteen perusteella perinteisen ulkonäön sijasta.

Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin positiivisia roolimalleja ja tarinoita, joihin voivat samastua niin maahanmuuttajat kuin valtaväestökin. Kilpailun yhtenä ajatuksena on myös toimia rasismia vastaan.

Jo valitut kilpailijat edustavat kymmentä eri kansallisuutta ja kulttuuria. Heidän taustansa vaihtelevat maahanmuuttajista pakolaisiin sekä kaksikulttuurisiin perheisiin. Kisaajien juuria löytyy muiden muassa Kirgisiasta, Liberiasta, Venäjältä, Kiinasta, Yhdysvalloista, Suomesta ja Keniasta.

Kilpailu järjestetään ravintola Virgin Oilissa lauantaina 13. helmikuuta kello 19 alkaen, ja sen toteuttaa Monikulttuuriyhdistys POWWE’R ry.

Vartti.fi

Lakimiehet selvittävät romanimajoituksen laskua

Valtaosa Romanian romaneista poistui Helsingistä tammikuun lopulla. Heidän odotetaan palaavan huhtikuussa.	Martti Kainulainen / Lehtikuva

Romanien tilapäismajoituksen laskuttaminen Romanian valtiolta saattaa jäädä vain puheen tasolle. Parhaillaan Helsingin sosiaaliviraston ja Suomen ulkoasiainministeriön lakimiehet tutkivat, voiko kaupunki ylipäätään laskuttaa toista valtiota.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ilmoitti kaksi viikkoa sitten valtuustolle, että Helsinki perii Romanialta noin 74 000 euron suuruiset majoituskulut.

Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaa Pekka Haavistoa laskutuspuheet hymyilyttävät.

- Olisi kokonaan eri asia, jos kaupunki olisi tehnyt etukäteen palvelusopimuksen. Romania tuskin noteeraa laskua, hän arvioi.

Itä-Euroopan maiden romanivähemmistön tilanteeseen perehtynyt Haavisto suosisi rakentavampia toimenpiteitä. Hänen mielestään Helsinki voisi hankkia kummikylän Romaniasta.

- Olen sitä jo ehdottanut kaupunginjohtaja Pajuselle. Osallistumalla konkreettisella tavalla romanien elinolojen parantamiseen, Helsinki voisi päästä parempaan lopputulokseen. Järkeviä keinoja löytyy, kun romanien kanssa keskustelee. He ovat esimerkiksi havainneet, että suomalaiset heittävät pois tavaraa, jolla olisi kaupallista arvoa Romaniassa.

Haavisto ei kannata kerjäämisen suvaitsemista edes väliaikaisena ratkaisuna.

- Isoäitien paikka ei ole istua hangessa kerjäämässä.

Järjestyneessä kerjäämisessä on myös ihmiskaupan piirteitä, joita ei pidä hyväksyä, hän sanoo.

Yksityiset suomalaiset hyväntekijät ja järjestöt ovat jo pitkään tehneet työtä romanikylissä.

Esimerkiksi Lazarus Human Aid on nostanut romanikyliä omavaraisiksi mm. peltoja vuokraamalla. Yhdistys myös edistää romanien koulutusta ja terveydenhoitoa.

Kotiuttamistiimi ry on perustettu auttamaan kerjäläisinä kulkevia romaneja hankkimaan elannon kotimaassaan.

Marja Salomaa/Vartti.fi

LAUTAKUNTA PÄÄTTÄÄ TÄSTÄ VUODESTA

Savonlinnan kolmivuotinen sopimus pakolaisten vastaanottamisesta päättyi viime vuoden lopussa. Kaupunginjohtaja Janne Laine pitäisi seuraavaksi vähintään kolmivuotisen tauon.

Laine: pakolaisiin kolmen vuoden tauko

03.02. 21:48 Päivitetty 03.02. 21:55

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine on sitä mieltä, että kaupungin olisi pidettävä kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa ainakin kolmen vuoden tauko. Sen jälkeen arvioitaisiin, mikä kaupungin vastaanottokyky silloin on.

Perusturvalautakunta käsittelee perjantaina perusturvajohtaja Saara Pesosen esitystä, jonka mukaan pakolaisten vastaanottamista ei tänä vuonna jatkettaisi. Asia oli tarkoitus ratkaista virkamiespäätöksellä, mutta lautakunta vaati sen päätettäväkseen.

WALI AVANT VIIHTYY

Afgaanipakolainen Wali Avant asuu mielellään Savonlinnassa, jossa on oma perhe ja työ.

Wali Avant toivoo lisää pakolaisia Savonlinnaan

04.02. 16:32

Afgaanipakolainen Wali Avant toivoo, että Savonlinnaan tulisi lisää pakolaisia. Hänen mielestään kaupunkiin mahtuu lisää tulijoita, sillä hyvin monet pakolaiset ovat muuttaneet muualle Suomeen työn perässä.

Nuori mies sanoo tuntevansa pakolaisten tarpeen omasta ja toisten kokemuksesta. Hän vierailee ajoittain pakolaiskeskuksissa eri puolella maata ja toimii tulkkina.

– Moni tulisi asumaan Savonlinnaan, jos se olisi mahdollista. Minulle on sama, mitä kansallisuutta tulijat edustavat, hymyilee hän.

ITÄ-SAVO

Maahanmuuttajien palvelupiste kaikkoaa Itä-Helsingistä

04.02.2010 12:15

Metrolinjan varrella Itäkeskuksessa sijaitseva maahanmuuttajien palvelupiste on Helsingin kaupungin johdon mielestä liian hankalasti tavoitettavissa.

Kaupunginvaltuusto on samaa mieltä, sillä se päätti keskiviikon kokouksessaan siirtää palvelupisteen Itäkeskuksesta Helsingin keskustaan.

Siirron perusteluna on muun muassa se, että palvelupistettä hyödyntävät helsinkiläisten lisäksi myös Vantaalla ja Espoossa asuvat maahanmuuttajat. Lisäksi palvelupisteen asiakkaista yhä suurempi osa on muita kuin Itä-Helsingin pakolaistaustaisia maahanmuttajia. Pisteessä asioi myös työn tai opiskelun takia maahan muuttavia ulkomaalaisia.

Kaupunginvaltuusto lupasi kuitenkin selvittää, voidaanko maahanmuuttajien neuvontaan perustaa sivupisteitä Itä- ja Pohjois-Helsinkiin.

Helsingin Uutiset

Suomi houkuttaa nyt Bulgarian romaneja

julkaistu eilen klo 06:45, päivitetty eilen klo 08:46

Turvapaikkaa hakeville Bulgarian romaneille on pikaisesti järjestetty vastaanottokeskus Espooseen

Kuva: YLE

Suomeen on Romanian romaneiden jälkeen tullut uusi aalto romaneja, nyt Bulgariasta. Viime vuonna heitä saapui yli 700 ja pelkästään joulukuussa yli 200. Viranomaisten mukaan he tulevat samalta alueelta, ja sana Suomen toimeentulotuesta on kiirinyt.

Bulgarian romaneille on perustettu Espoon Lepolammen entiseen hotelliin oma vastaanottokeskus, koska saapujia on viime kuukausina ollut runsaasti. 82-paikkainen Suomen Punaisen Ristin hoitama keskus on täynnä.

Toisin kuin katujen kerjäläisinä tunnetut Romanian romanit, Bulgariasta tulevat ilmoittautuvat suoraan turvapaikanhakijoiksi ja pääsevät toimeentulotuen piiriin. Näin ollen heidät viedään vastaanottokeskukseen odottamaan päätöstä.

- Suurin osa on lapsiperheitä. Paikka on nopeasti pystytetty eikä täällä ole tekemistä paljon, sanoo vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Salahudin Elmi.

Toimeentulotuki pienenee

Vastaanottokeskuksessa asukkaille kuuluu päivittäin aamiainen, lounas ja päivällinen, joten rahaa annetaan käteen nykyisin normaalia toimeentulotukea vähemmän. Esimerkiksi kaksilapsinen perhe saa noin kuusi euroa päivässä. Myös lähtemiseen kehotetaan mahdollisimman nopeasti.

- Monella tulijalla on käsitys, että mahdollisuus on jäädä. Kerromme heille kuitenkin pian, että EU-kansalaisena heidän on vaikea saada turvapaikkaa, sanoo Elmi.

Joulukuussa Bulgariasta tuli yli 200 romania, tammikuussa jo vähemmän. Useat ovat Suomessa kuitenkin jopa viidettä kertaa.

Ministeri Thors laittanut vauhtia muutokseen

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan säädöksiä kierretään selvästi. Uusintatulojen syynä lienee ennen kaikkea se, että kun Suomessa on saanut kielteisen päätöksen, on ollut mahdollisuus saada vielä 30 päivää toimeentulotukea.

- Esitämme, että EU-kansalaisilla ei olisi oikeutta vastaanottopalveluihin. Perimme lisäksi henkilöltä kustannuksia, jos hän tulee tänne toistamiseen, sanoo Thors.

- Haluamme antaa selvän signaalin, että tämä järjestelmä tulee loppumaan.

Kun tieto kohtaa romanit heidän kotimaassaankin, odotettavissa on, että virta tyrehtyy. Lepolammen vastaanottokeskus on tarkoitus laittaa kiinni jo tämän kuun lopussa.

YLE Uutiset / Marjo Rein

Kokemäki vahvoilla vastaanottokeskuksen sijoituspaikaksi

julkaistu eilen klo 06:48

Kuva: YLE

Räisälän kansanopistolta vapautuneisiin tiloihin suunniteltu ulkomaalaisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on lähellä toteutumista. Kokemäen hanketta puoltaa mm. maantieteellinen sijainti.

Kokemäen kaupungin myönteinen suhtautuminen vastaanottokeskuksen perustamiseen on saamassa vastakaikua maahanmuuttovirastosta, joka päättää uusien vastaanottokeskusten perustamisesta. Viraston vastaanottoyksikön johtajan Jorma Kuuluvaisen mukaan Kokemäen lisäksi uusia tiloja on kartoitettu yhdeksästä muusta kohteesta. Päätöksiä uusien keskusten perustamisesta tehdään myöhemmin.

- Tässä vaiheessa ei voida vielä sanoa mitään selkeitä aikarajoja, koska tilanne on nyt vastaanottokentässä sellainen, että haluamme seurata miten tulijamäärät lähtevät kevään aikana kehittymään, Kuuluvainen toteaa.

Kokemäelle suunniteltu vastaanottokeskus olisi toteutuessaan ainoa laatuaan Satakunnassa. Kansanopiston tiloihin suunnitellun keskuksen kapasiteetti olisi 150 paikkaa ja sen toiminnasta vastaisi SPR:n Satakunnan piiri. Kuuluvainen pitää mm. Kokemäen maantieteellistä sijoittumista vastaanottokeskukselle hyvänä. Muita varteenotettavia kohteita Satakunnan tai Varsinais-Suomen alueelta ei maahanmuuttoviraston listoilta löydy.

- Kokemäki on tietysti siinä Turun kupeessa sellainen alue, johon varmasti voitaisiin lähteä perustamaan vakituista vastaanottokeskusta, sitten kun sen aika tulee. Sillä suunnalla ei ole entuudestaan yhtään yksikköä, Kuuluvainen muistuttaa.

Kokemäellä on jo kokemusta turvapaikan hakijoista, sillä Pitkäjärven Vapaa-ajankeskuksen tilat ovat toimineet väliaikaisena vastaanottoyksikkönä joulukuun alusta. Kuuluvaisen mukaan sopimus päättyy kuitenkin maaliskuussa, eikä sitä enää jatketa.

Kaupunki puoltaa

Kokemäen kaupunginhallitus päätti joulukuun puolivälissä puoltaa vastaanottokeskuksen sijoittamista Räisälän kansanopistolta vapautuneisiin tiloihin Peipohjassa. Kokemäen kaupunginjohtajan Martti Jalkasen mukaan uusi keskus voisi aloittaa toimintansa jo tämän kevään aikana.

- No kyllä Kokemäellä nämä valmiudet ovat tällä hetkellä aika hyvät. Räisälän kansanopiston nykyinen omistaja ja Satakunnan SPR:n piiri ovat näitä valmiuksia luoneet. Myös kaupunginhallinnon päätös siitä, että tälläinen keskus voitaisiin perustaa, on olemassa. Viimekädessä tämä on kiinni valtakunnantason päätöksenteosta, Jalkanen sanoo.

Harjavaltaan suunniteltu vastaanottokeskus ei ole enää maahanmuuttoviraston listoilla sijoituspaikaksi. Satalinnan tiloja ei siis enää kaavailla vastaanottokeskuskäyttöön.

YLE Satakunta / Jari Pelkonen